Etelä-Savon Keskustanaiset

OPISKELIJOIDEN TYÖHARJOITTELUISTA JOHTUVIEN KULUJEN KORVAAMINEN

Opiskelijoiden elämä on taloudellisesti niukkaa aikaa, mikäli ei pysty opintoihin syventymisen johdosta käymään töissä. Ammattikorkeakouluissa opiskeleville ei kaikissa opinnoissa makseta palkkaa harjoitteluajalta. Yksi esimerkki koulutusalasta on sosiaali- ja terveydenhuollon opinnot.

Monesti opintojen suorittamiseen kuuluu pakollinen työharjoittelu, useampaan otteeseenkin. Opiskelija on usein vuokrannut asunnon opiskelijapaikkakunnaltaan. Työharjoittelupaikat voivat olla ympäri Suomea, mikäli opiskelupaikkakunnalta ei sitä löydy. Matkakulut omalla autolla tai julkisilla kulkuneuvoilla päivittäin tai toisen asunnon vuokraaminen työharjoittelupaikkakunnalta aiheuttaa suurta taloudellista rasitusta opiskelijalle ja voi myös viivästyttää siten valmistumista.

Mikkelin Keskustanaiset esittävät, että opiskelijoiden palkattomasta työharjoittelusta johtuviin matka- tai asumiskuluihin suunnattaisiin tukea, mikäli työharjoittelu kohdentuu toiselle paikkakunnalle.

DRIVE IN -ÄÄNESTÄMINEN KÄYTTÖÖN KAIKISSA VAALEISSA

Suomalainen yhteiskunta on yhä moninaisempi, mutta äänestäminen on perusoikeus ja sen pitää olla helppoa. Viime vaaleissa oli käytössä Drive in -äänestäminen koronaan sairastuneille, mutta se voisi olla käytössä myös kaikissa tulevissa vaaleissa. Drive in- äänestykset ovat olleet suosittuja ja ne saivat paljon huomiota mediassa. Autoilu ei ole pitkien välimatkojen maassa mikään mörkö, sillä sen tuomia päästöjä vähennetään biopolttoaineilla, ajoneuvojen energiatehokkuudella ja sähköautoilla. YK:n vammaissopimuksen 29 artiklan mukaan äänestysmenettelyt ja -järjestelyt on oltava saavutettava ja helppokäyttöisiä. Sähköinen äänestys olisi helppo liikuntarajoitteiselle, mutta turvallisuus- ja kyberasiantuntijat eivät pidä järkevänä edistää sähköistä äänestystä. Drive in – äänestys vahvistaa yhdenvertaisuutta ja osallisuutta.

KOULUKIUSAAMINEN ON VÄKIVALTAA

Koulukiusaaminen ei lopu, kun emme puhu asiasta sen oikealla nimellä. Koulukiusaaminen on väkivaltaa. Lapsen ja nuoren on hyvä oppia oikeat sanat jo alusta asti. Kun osaamme sanoittaa tilanteen, kokemuksen ja tunteen, pystymme ymmärtämään sen paremmin. Sanoittaminen on tie itsetuntemukseen, yhteistyöhöntaitoihin ja väkivallattomaan elämään.

Koulukiusaaminen on väkivaltaa, joka voi olla hiljaista, sanallista tai fyysistä. Hiljainen, henkinen väkivalta on hienovaraista ruumiinkieltä, jota on vaikea havaita. Sellaista on välttely, ilmeily ja vaikeneminen. Sanallinen väkivalta on vähättelyä, matkimista, uhkailua tai ilkeiden lappujen, tekstiviestien tai sähköpostin lähettämistä. Fyysinen väkivalta on helpointa huomata, mutta sitä edellyttää usein henkinen väkivalta, jota koulun aikuisetkaan (opettaja, avustaja, keittäjä, siivooja, talonmies…) eivät aina tunnista.

Kun päiväkodissa ja koulussa opetetaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja, niin on tärkeää puhua oikeilla sanoilla, jotta lapsi oppii tunnistamaan väkivallan eri muodot. Kaikenlaisen loukkaavan kohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen vähentää väkivaltaa lasten, nuorten ja aikuisten keskuudessa. Sanoilla on merkitystä!

LAAJA TERVEYSVERO TUKISI KANSANTERVEYTTÄ

Paljonko ruoka maksaa, sillä on merkitystä. Siksi epäterveellisen ruoan pitää olla terveellistä ruokaa kalliimpaa. Terveysveron pitää perustua ravintoainepitoisuuksiin. Kasvikset, juurekset, vihannekset, marjat ja hedelmät olisivat verottomia. Mitä enemmän tuote sisältää sokeria, suolaa tai rasvaa sitä kalliimpi sen pitää olla.

Laajalla terveysverolla on mahdollista ohjata pitkäjänteisesti kuluttajien ruokailutottumuksia ja kehittää tuotteita terveelliseksi. Nykyisen hallitusohjelman mukaan on tulossa suppea virvoitusjuomavero, joka kohdistuu vain sokeriin. Kova rasva ja liiallinen suola jäisivät veron ulkopuolelle, vaikka sokerin lisäksi suomalaisten ruokavaliossa on liikaa juuri niitä.

Suomessa oli voimassa 2011-2017 makeisvero, mutta EU vaati luopumaan siitä, koska se vääristi kilpailua samankaltaisten tuotteiden kesken. Nykyisten EU-säännösten mukaan on mahdollista ottaa käyttöön kansanterveyttä edistävä laaja terveysperusteinen verotus. Veron laatiminen ei ole helppoa, mutta mahdollista.

KYLÄ KASVATTAA – KYLÄ HOIVAA

Lastenkasvatuksesta tuttu sanonta kylä kasvattaa, jolla tarkoitetaan vastuuta laajemmin kasvatuksesta kuin ainoastaan vanhemmat. Lähistöllä asuvat myös osallistuivat lasten oman perheen lisäksi luoden turvallisuutta tuovan kasvun alustan.

Samaa voisi tehdä myös nykypäivänä myös vanhusten parissa. Monet vanhukset kärsivät turvattomuuden tunteesta erityisesti yksinasuessaan. Eri yhdistykset, seurakunnat ovat luoneet palveluita, joilla tätä yksinäisyyden kokemusta on pyritty poistamaan. Kaikki eivät kuitenkaan halua käyttää näitä palveluita.

Muuttoliike tuo uusia asukkaita, joilla ei ole välttämättä ole valmiiksi verkostoa uudella paikkakunnalla; kaupunginosassa tai kylällä.

Kyläapua (kaupunginosa) kyläläiset voisivat tarjota apua tarvitseville. Tähän olisi helposti luotavissa esimerkiksi kylä-app, jonka avulla samalla alueella asuvat voivat tutustua toisiinsa, tarjota apua tarvittaessa lastenhoitoon, vanhuksille seuraa ja pientä apua sekä löytää kaveri, vaikka lenkkipolulle.

(Esimerkki maaseudulta; yksi naapuri kantoi/pilkkoi vanhukselle puita sisälle, toinen huolehti kauppa-avun, kolmas huolehti lääkityksen (koulutuksen omaava) ja tarvittavat lääkärikäynnit, neljäs-viides kävi jutustelemassa. Miltei joka päivä joku kävi häntä tervehtimässä. Näillä keinoin vanhus sai asua kodissaan mahdollisimman pitkään, sai tuntea olevansa osa kyläyhteisöä edelleen. Vapaaehtoiset naapurit, joista osa oli eläkkeellä, työttömänä saivat myös päiväänsä tapahtumia.)

Keskustanaisten Etelä-Savon piiri on perustettu 1945 ja toimii seitsemän kunnan alueella: Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa ja Pieksämäki.

Toiminnassamme edistämme tasa-arvoa ja olemme mukana päättämässä niistä asioista, jotka vaikuttavat ihmisiin kunnallisesti, maakunnallisesti, valtakunnallisesti ja maailmanlaajuisesti. Toimintaa ohjaavat arvot ja arvostukset ovat tasavertaisuus, oikeudenmukaisuus ja yhteisöllisyys.

Toimintamuotoja on kolme:

• Naisten poliittisen tietämyksen vahvistaminen koulutuksella ja tiedotuksella
• Ajankohtaisten, kiinnostavien yleisötapahtumien järjestäminen
• Järjestötoiminnan kehittäminen

Marittan mietteitä

Kylä on yhteisö, jonka sen ihmiset tekevät. Samoin myös keskustanaiset ovat yhteisö, jonka sen jäsenet tekevät. Olen iloinen, että saan olla osana tätä yhteisöä.

1. Me – Keskustanaiset

Me kaikki yhdessä olemme enemmän. Keskustanaiset ovat 80 vuoden ajan tuoneet esille arjen ääntä. Naisten, lasten, perheiden ääntä ja tasa-arvon tärkeyttä, pohjana alkiolaisuuteen perustavat arvot. Tämä ääni on saatava enemmän näkyville.

Eri sukupolvet kohtaavat Keskustanaisissa ja tämä sukupolvien välinen ymmärrys on yksi Keskustanaisten voima. Tämä voima tulee jatkua. Olen valmis viemään sitä eteenpäin kohti 2030- lukua varapuheenjohtajana yhdessä puheenjohtajan ja Teidän, Keskustanaisten kanssa.

2. Keskustanaisten järjestötyö

Keskustanaiset ympäri Suomea ovat tehneet aktiivista järjestötyötä vapaaehtoisina. Järjestötyöhön liittyvän peruspaketin tulisi olla kunnossa, tuki ja turva niin piireissä kuin paikallisyhdistyksissä toimiville. Rungon toiminnalle antavat muun muassa piirien ja paikallisyhdistysten säännöt, joita tulisi kehittää eteenpäin. Vuosikello helpottaisi perusjärjestötyön elämää, jolloin kehittämiselle ja yhteisölliselle toiminnalle jäisi enemmän aikaa.

Olen pitkään ollut mukana järjestötoiminnassa. Digiloikka on tuonut uusia mahdollisuuksia toimintaan, mutta on myös huomioitava ne jäsenet, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää tietoliikennettä. Myös he ovat arvokkaita. Toivon voimaannuttavan tunteen säilyvän jokaisessa Keskustanaisten piirissä ja paikallisyhdistyksessä.

3. Yhdessä kohti 2030-lukua

Keskustan on tehtävä omiin arvoihin ja visioihin perustuvaa politiikkaa. Politiikka sanana saa monet nostamaan jo karvat pystyyn, vaikka se on sitä arkea mitä elämme. On tärkeää saada näkymätöntä kynnystä madaltumaan ja häviämään, jotta saamme vaikuttamiseen lisää mukaan henkilöitä, jotka kokevat Keskustan ja Keskustanaisten arvot läheisiksi. Vuoden 2017 kuntavaaleissa Keskustalla oli ehdokkaista naisia 39,7 %. Tärkeätä on kannustaa ja auttamaan löytämään naisia omaa polkuaan vaikuttamiseen, ja myös työhön, ”työtä tekee ihminen, ei sukupuoli”.

Kuka olen

Synnyin Hirvensalmella, Etelä-Savossa. Lapsuuden perheeseeni kuului kolme sukupolvea samassa taloudessa. Sain käydä kyläkoulua, jota myös isäni oli aikoinaan käynyt. Myös omat lapseni ovat saaneet käydä samoja kouluja kuin itsekin aikoinaan.  

Perheeseeni kuuluvat kaksi lasta. Terveydenhoitajaksi opiskeleva Sami ja datanomi Emma. Tyttären koira Momo touhuaa myös mukana. Lasteni ollessa pieniä, toimi perheeni tukiperheenä usealle lapselle vuosien ajan.

Koulutukseltani olen terveystieteiden maisteri, pääaineena terveyshallintotiede ja sivuaineena hallinto-oikeus, Itä-Suomen yliopistosta. Olen suorittanut myös terveydenhoitaja AMK, sairaanhoitaja AMK ja kätilön tutkinnot.

Työuraa olen tehnyt terveydenhuoltoalalla, niin Tukholmassa kuin muun muassa Inarin kunnassakin, ihmisen eri elämänkaaren vaiheissa. Tällä hetkellä olen kenttäjohtajana Essoten tilannekeskuksessa.

Vapaa-aikani kuluu luottamustoimissa ja eri järjestöissä toimiminen. Oman aikansa vie kotona puuhailu vuoden aikojen mukaan. Pidän myös lukemisesta. Luen mielelläni erilaisia kirjoja, dekkareista elämänkertoihin. Eräänlaisena ikuisena opiskelijana tulee myös luettua ja etsittyä tietoa niihin liittyen. Mielelläni käyn kävelemässä metsämaisemissa Momon kanssa.

Takanani on pitkä kokemus järjestötyöstä. Nuorena vedin kerhoja, opiskeluaikaan olin aktiivisesti mukana opiskelijayhdistyksessä. Myöhemmin olen toiminut eri yhdistyksissä monissa eri rooleissa, aina talkootyöläisestä puheenjohtajan tehtäviin. Tutuksi ovat tulleet erilaiset koulutustehtävät jo työni puolesta, mutta myös järjestöpuolellakin. Olen vetänyt muun muassa ehdokaskoulutuksia ja kokoustekniikan kursseja.

Olen käytettävissä Suomen Keskustanaisten varapuheenjohtajaksi.

Voit tutustua lisää minuun

www.marittamynttinen.fi 

Facebook.com/marittamynttinen ja tietenkin ottamalla minuun yhteyttä sähköpostitse maritta.mynttinen@outlook.com tai soittamalla p. 040-72 05 178.

LUOTTAMUSTEHTÄVIÄ
Hirvensalmen kunnanvaltuuston puheenjohtaja 2019–2021

Hirvensalmen kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja 2017–2019

Hirvensalmen kunnanhallituksen jäsen 2013–2017

Hirvensalmen perusturvalautakunnan jäsen 2009–2012

Hirvensalmen kunnanvaltuutettu 2009 –

Etelä-Savon maakuntavaltuuston jäsen 2017-

Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän jäsen 2017-

Mikkelin Musiikkiopiston hallituksen jäsen 2017 –

Etelä-Savon Keskustanaisten piirin puheenjohtaja 2021-

Etelä- Savon Keskustanaisten piirin varapuheenjohtaja 2019–2020

Etelä-Savon Keskustan piirin varapuheenjohtaja 2017–2019

Keskustan puoluevaltuuston jäsen 2020-

Vesaisten Keskusliiton hallituksen jäsen 2017–2019

Vesaisten Savo-Kymin piirin varapuheenjohtaja 2019–2020

Vesaisten Savo-Kymin piirin puheenjohtaja 2014–2018

TUKEA TYÖURAN LOPPUVAIHEESEEN

Monet siirtyvät työelämän lopussa suoraan eläkkeelle. Eläkkeelle siirtyminen on iso elämänmuutos, johon voi liittyä erilaisia stressitekijöitä, kuten taloudellinen huoli ja sosiaaliset muutokset. Osa eläkkeelle siirtyjistä odottaa tätä uutta elämänvaihetta, mutta on myös suuria sopeutumisvaikeuksia omaavia.  Useat työnantajat ovat tuoneetkin lähellä eläkeikää oleville eläkkeellä olonvalmennusta ja työterveyshuollon puolella tehdään terveystarkastuksia eläkeiän kynnyksellä.

Työnantajat voisivat hyödyntää paremmin eläkeläisyhdistyksiä kokemusasiantuntijoina kertomaan eläkkeelle jäämisestä eläkeiän kynnyksellä oleville työntekijöilleen.

Hybridi-eläkeläinen. Osa-aikatyöllä työuran jatkaminen eläkeiän kynnyksellä ja sen jälkeen, toisi apua tähän vaiheeseen ja jaksamiseen työelämässä pidempään, työntekijän näin halutessa.                                        Tähän pitäisi enemmän kannustaa niin työnantajia kuin työntekijöitä, ja antaa mahdollisuuksia jatkaa vielä työuraa terveydentilan niin salliessa. Kannustimet tähän ovat olemassa.

KYLÄ KASVATTAA – KYLÄ HOIVAA

Lastenkasvatuksesta tuttu sanonta kylä kasvattaa, jolla tarkoitetaan vastuuta laajemmin kasvatuksesta kuin ainoastaan vanhemmat. Lähistöllä asuvat myös osallistuivat lasten oman perheen lisäksi luoden turvallisuutta tuovan kasvun alustan.

Samaa voisi tehdä myös nykypäivänä myös vanhusten parissa. Monet vanhukset kärsivät turvattomuuden tunteesta erityisesti yksinasuessaan. Eri yhdistykset, seurakunnat ovat luoneet palveluita, joilla tätä yksinäisyyden kokemusta on pyritty poistamaan. Kaikki eivät kuitenkaan halua käyttää näitä palveluita.

Muuttoliike tuo uusia asukkaita, joilla ei ole välttämättä ole valmiiksi verkostoa uudella paikkakunnalla, kylällä.

Kyläapua (kaupunginosa) kyläläiset voisivat tarjota apua tarvitseville. Tähän olisi helposti luotavissa esimerkiksi kylä-app, jonka avulla samalla alueella asuvat voivat tutustua toisiinsa, tarjota apua tarvittaessa lastenhoitoon, vanhuksille seuraa ja pientä apua sekä löytää kaveri, vaikka lenkkipolulle.

(Esimerkki maaseudulta; yksi naapuri kantoi/pilkkoi vanhukselle puita sisälle, toinen huolehti kauppa-avun, kolmas huolehti lääkityksen (koulutuksen omaava) ja tarvittavat lääkärikäynnit, neljäs kävi jutustelemassa. Miltei joka päivä joku kävi häntä tervehtimässä. Näillä keinoin vanhus sai asua kodissaan mahdollisimman pitkään, sai tuntea olevansa osa kyläyhteisöä edelleen. Vapaaehtoiset naapurit, joista osa oli eläkkeellä, työttömänä saivat myös päiväänsä tapahtumia.)

MAHDOLLISUUS KIRJEÄÄNESTYKSEEN KUNTA-, EDUSKUNTA JA PRESIDENTIVAALEISSA

Etelä-Savon Keskustanaiset haluavat mahdollisuuden kirjeäänestykseen myös Suomessa asuville äänioikeutetuille. Ulkomailla pysyvästi asuvat ja muut vaalien ajan ulkomailla oleskelevat äänioikeutetut voivat äänestää yleisissä vaaleissa kirjeitse ulkomailta. Tämä mahdollisuus pitää olla myös Suomessa asuvilla äänioikeutetuilla.

Äänioikeusilmoituksen saatuaan kirjeäänestystä haluava tilaa itse tai avustajansa tuella kirjeäänestysasiakirjat oikeusminiteriöltä, ne saatuaan äänestää ja palauttaa äänensä lähetekuoressa oman kuntansa keskusvaalilautakunnalle.

Palauttaessaan kirjeäänestystä äänestäjä liittää kirjeeseen lähetteen, jossa on kahden todistajan vakuutus vaalisalaisuuden säilymisestä ja ettei äänestäjän vaalivapauttaan ole loukattu. Näistä todistajista kumpikaan ei voi olla äänestäjän lapsi, puoliso tai vanhempi eikä ehdokas eikä ehdokkaan lähisukulainen.

Kirjeäänestyksen laajentaminen kotimaahan antaisi mahdollisuuden äänestää turvallisesti myös poikkeusaikoina. Tietysti sähköinen äänestys on tulevaisuutta ja se olisi helpompaa erityisesti nuorille, mutta turvallisuus- ja kyberasiantuntijat eivät pidä järkevänä edistää sähköistä äänestystä eikä sen ole arvioitu lisäävän äänestäjiä. Euroopassa on kohonnut riski kyberhyökkäyksille ja ulkopuolisten yrityksille vaikuttaa netissä käytävään vaaliin haittaohjelmilla ja hakkeroinnilla. Esimerkiksi Tanska, Norja ja Ruotsi ovat luopuneet toistaiseksi nettiäänestyksestä.

HYVÄ PERUSOPETUS KAIKILLE – 4 eri parannusta

Etelä-Savon Keskustanaisten mielestä lähi- ja etäopetusta voi yhdistää joustavasti jo peruskoulussa. Lapset voisivat totutella etäopetukseen vähitellen vaikka, niin että heillä yksi päivä olisi etäopetusta kolmannesta luokasta lähtien. Silloin harjoitellaan ja vahvistetaan koneen tuella lähiopetuksessa opittuja asioita. Näin etäopetus vapauttaa voimavaroja laadukkaaseen lähiopetukseen.

Etelä- Savon Keskustanaiset kannattavat Annika Saarikon ehdotusta yhdistää varhaiskasvatus, esikoulu ja pienten lasten koulu. Koko eliniän kestävän oppimisen alku onnistuu parhaiten turvallisessa ympäristössä. Pienten lasten koulun yhteyteen voi tuoda myös perheiden palveluja kuten neuvolatoimintaa. Varhaiskasvatuksen ja alaluokkien tulee olla lähellä lasten koteja, jotteivat koulumatkat ole kohtuuttoman pitkiä.

Suomessa on edelleen liian jyrkkäraja luokkien 1-6 ja 7-9 välillä. Tapa juontaa juurensa koulujärjestelmästä, jossa luokanopettajat opettavat vain luokkia 1-6 ja lehtorit luokkia 7-9. Luokanopettajat ovat hankkineet kaksoiskelpoisuuksia eli mahdollisuutta opettaa jotakin oppiainetta myös luokilla 7-9. Aineenopettajien tulisi hankkia kaksoiskelpoisuus eli luokanopettajan kelpoisuus. Tämä ratkaisu tuo myös uusia mahdollisuuksia aineenopettajalle tukea murrosikäisten kasvua ja parantaa koulun pedagogisia käytäntöjä.

Etelä-Savon Keskustanaiset suosittelevat VERSO –sovitteluohjelman laajempaa käyttöä varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. VERSO tuo varhaiskasvatus- ja opetusalan ammattilaisille sekä lapsille, oppilaille ja opiskelijoille kohtaamisen menetelmiä arjen toimintaan. Osapuolet saavat kertoa oman näkemyksensä tapahtuneesta, kuvata tuntemuksiaan ja pohtia eri ratkaisuvaihtoehtoja. Sovittelulla puututaan mieltä pahoittavaan toimintaan mahdollisimman varhain.

TOIMIVAT JOUKKOLIIKENNEYHTEYDET OVAT TÄRKEITÄ MONILLE

Etelä-Savon  keskustanaiset haluavat kiinnittää huomiota junien ja linja-auto yhteyksien  käytettävyyteen Etelä-Savossa. Hyvät liikenneyhteydet ovat kasvavan kaupunkiseudun ja maakunnan henkireikä.

Liikenneviraston mukaan naiset käyttävät miehiä useammin joukkoliikennettä. Suurin yksittäinen joukkoliikenteen käyttäjäryhmä ovat 18–34-vuotiaat naiset ja lähes yhtä suuren ryhmän muodostavat 35–54 -vuotiaat naiset. Tyttöjen ja poikien välillä ei ole suurta eroa joukkoliikenteen käytössä. Joukkoliikennettä on kehitetty lähivuosina monin tavoin. On rakennettu matkakeskuksia, Jotka ovat jääneet tyhjilleen. On puhuttu matkojen yhdistelykeskuksista, mutta ne eivät ole toteutuneet. Joukkoliikenteessä on paljon odottelua, mutta matkakeskukset ovat nykyään suljettuja erityisesti ilta-aikaan, jolloin niistä olisi enempi hyötyä muutoinkin kuin säältä suojaavasta bussikatoksesta.

Joukkoliikenne on tullut liian vaikeaksi erityisesti harvemmin sitä tarvitseville. Matkustajainformaation näkyvyys on tärkeää. Ilman riittäviä IT-taitoja juna- ja bussiyhteyksien löytäminen on vaikeaa, neuvontanumero löytyy verkkosivulta, johon kaikilla ei puuttuvien taitojen vuoksi ole pääsyä itsenäisesti. Lippujärjestelmän monimutkaisuus ja toimivien yhteyksien löytäminen joko verkosta tai matkakeskuksesta on suurimpia esteitä joukkoliikenteen käyttöön yhteyksien puuttumisen jälkeen. Lipun ostaminen ei onnistukaan rautatieasemalta vaan on siirryttävä R-kioskille, jolle voi olla matkaa enemmän kuin liikuntakykyä. Erilaiset liikuntarajoitteet aiheuttavat joukkoliikenteen käytölle esteitä. Joukkoliikenteessä liikkuvat hyötyvät matalalattiabusseista. Liputtoman matkustajan kohtalo kun lippua ei voi ostaa käteisellä tai pankkikortilla pelottaa ja voi muistuttaa heitteille jättämistä. Matkojen yhdistely on vielä toiveajattelua. Matkojen yhdistely vammaiskuljetusten kanssa romuttaa toimivan tarvelähtöisen henkilökuljetusjärjestelmän.

Joukkoliikenteessä markkinaehtoisuus ja tulojen kasvu on tullut tärkeämmäksi kuin sen turvallisuus ja peruspalvelun taso matkustajille. Liikennejärjestelmä tarvitsee arvohierarkiaa kuten esimerkiksi, ettei ketään saa jättää heitteille, lippu pitää pystyä maksamaan jälkikäteen, matkayhteyksien on oltava toimivia tasa-arvoisemmin ja matkustusvälineiden on oltava korona turvallisia. Joukkoliikenteen suunnittelu tarvitsee tavoitteiden priorisointia: kapasiteetin lisäämisen sijaan näin korona aikaan onkin ehkä tärkeämpää toimivat yhteydet, jotka palvelevat sekä vapaa-ajan harrastusten liikennetarvetta, työmatkaliikennettä, koululaisia ja eläkeläisiä.

Matkustaminen on helppoa jos sinulla on auto ja ajokortti. Jos olet julkisen liikenteen varassa, on sinun valittava yhteiskuljetukseen tai taksin välillä. Jos pääset matkalle lähtemään, niin et pääse palaamaan tai toisinpäin, matka on ehkä yhdistettävä tuttavien kyytien varaan. 80-90-luvuilla riitti vain yksi perheauto,  2000-luvulla erityisesti kun junaliikenne yhteydet vähenivät, tarvittiin 2 autoa ja perheen kasvaessa tarvitaan 3 hengen taloudessa 3 autoa jne. . . 

Mitä on vihapuhe ja häirintä?

Vihapuheella viitataan ilmaisumuotoihin, jotka levittävät, lietsovat, edistävät tai oikeuttavat etnistä vihaa, ulkomaalaisvastaisuutta, antisemitismiä tai muuta vihaa. Vihapuheella voidaan myös tarkoittaa haukkumista, loukkaamista tai uhkaamista, joka kohdistetaan uhriin tämän identiteetin, sukupuolen ja muiden ominaisuuksien (kuten seksuaalisen suuntautumisen tai vamman) vuoksi.

Häirintä on järjestelmällistä ja jatkuvaa epäasiallista tai uhkaavaa käytöstä. Kaikki väkivalta ja sillä uhkailu on aina tuomittavaa ja väärin. 

Poliittisiin toimijoihin kohdistuvan vihapuheen ja häirinnän on todettu lisääntyvän erityisesti vaalien alla.

Poliittinen toiminta on jokaisen kansalaisen perusoikeus ja kaikilla on oikeus kampanjoida rauhassa ja turvassa niin julkisissa tiloissa kuin sosiaalisessa mediassakin. 

On tärkeää miettiä turvallisuuskysymyksiä etukäteen ja valmistautua mahdollisiin tilanteisiin, joissa saattaa kohdata vihapuhetta ja häirintää. 

Hätätapauksessa soita aina yleiseen hätänumeroon 112.

Mitä tehdä, jos kohtaat vihapuhetta ja häirintää:

Vaalitorilla

Kampanjoidessa julkisissa tiloissa tai verkossa on puolueen hyvä laatia turvallisuussuunnitelma, johon kirjataan ainakin turvallisuusvastaavat ja toimintaohjeet häiriköintitilanteissa. Huomioikaa, että verkkotapahtumiinkin voi liittyä mukaan häiriköitä. Sopikaa etukäteen, kuka toimii häirintäyhdyshenkilönä tai turvallisuusvastaavana.

Mieti etukäteen:

Tuleeko tapahtumasta ilmoittaa poliisille? Onko syytä varata tapahtumalle järjestyksenvalvoja? 

Tuleeko paikalle esimerkiksi kansanedustajia tai ministereitä?

Onko tiedossa, että tilaisuuteen saattaa saapua häiriköitä?

Kampanjoi aina yhdessä muiden kanssa, myös silloin kun jaat esitteitä esimerkiksi postilaatikoihin tai ohikulkijoille julkisen liikenteen asemilla. Ole aina näköetäisyydellä kanssaehdokkaaseen tai kampanjatiimiläiseen.

Jos kohtaat asiatonta puhetta tai käytöstä, pyydä henkilö lopettamaan ja ilmoita ettei se ole hyväksyttävää. Jos huomaat kanssaehdokkaan olevan hankalassa tilanteessa, puutu tilanteeseen ja tue häntä.

Kaikkien kanssa ei tarvitse keskustella. Jos tunnet olosi epämukavaksi tai uhatuksi, voit päättää keskustelun ja pyytää henkilöä poistumaan paikalta. Pyydä tarvittaessa apua järjestyksenvalvojalta, kampanjatiimiläiseltä tai kanssaehdokkaalta.

Jos häiriköivä henkilö on selvästi uhkaava, on hyvä soittaa poliisille ennen kuin häntä lähestytään itse. Uhkatilanteessa soitetaan aina suoraan hätänumeroon 112. Konkreettisista ja/tai fyysisistä uhkatilanteista ilmoitetaan poliisille, vaikka akuuttia hätätilaa ei olisikaan.

Netissä/somessa

Ota käyttöön kaksiosainen tunnistautuminen, käytä aina eri salasanaa eri palveluissa ja poista puhelimesta paikannus ja sijainnin tunnistaminen.

Mieti tarkkaan kenelle annat oikeuden päivittää sosiaalisen median kanavia ja mitä tietoja jaat itsestäsi someen. Facebookissa voi erikseen perustaa ns. poliitikko-sivun, jos haluaa pitää poliittiset päivitykset ja henkilökohtaiset päivitykset erillään. Henkilökohtaisen Facebook-profiilin voi piilottaa Facebookin hakuasetuksista. Lisäksi useammalla sosiaalisen median alustalla voi rajata ketkä voivat lähettää sinulle kaveri- ja yhteydenottopyyntöjä.  

Tutustu käyttämiesi sosiaalisen median alustan yksityisyys- ja turvallisuusasetuksiin. Päivitä laitteesi säännöllisesti.

Kuten kampanjoidessa ihmisten kanssa kasvotusten, muista, ettei kaikkien kanssa tarvitse keskustella.

Jos saat tai havaitset asiattomia viestejä, tallenna viestit ja ota niistä kuvakaappaukset mahdollista rikosilmoitusta varten. Voit myös pyytää luotettavaa henkilöä tekemään tämän puolestasi. Sinun ei tarvitse kestää häirintää tai lukea sinuun kohdistunutta vihapuhetta. 

Ilmianna viesti palvelun ylläpitäjälle ja blokkaa tili.

Naisten Linja tarjoaa erityiset palvelut juuri verkkovihaa ja digiväkivaltaa kokeneille. Nettisivuilta löydät laajat ja ajantasaiset tietoturvaohjeet sekä digitaalisen väkivallan kokijalle hyödyllisen linkkikirjaston. Ohjeet löydät osoitteesta naistenlinja.fi > Digitaalinen väkivalta > Näin suojaudut.

Näin teet rikosilmoituksen

Rikosilmoituksen voi tehdä missä tahansa poliisilaitoksella riippumatta siitä missä rikos on tapahtunut. Voit tehdä rikosilmoituksen myös sähköisesti osoitteessa: https://poliisi.fi/tee–rikosilmoitus

Tee rikosilmoitus mahdollisimman pian rikoksen tapahduttua. Kirjoita rikosilmoitukseen mahdollisimman tarkka kuvaus siitä mitä on tapahtunut, ketkä ovat rikoksen epäiltyjä, uhreja sekä mahdolliset silminnäkijät. Kirjaa ylös myös päivämäärä ja aika sekä teknologia, jota väärinkäytettiin. Kirjaa muistiin myös vahingonteon seuraukset (esimerkiksi ahdistus tai unettomuus) tai pyydä lääkärintodistus tueksi mahdolliseen rikosprosessiin.

Säilytä kaikki mahdolliset todisteet, kuten viestit tai silminnäkijöiden yhteystiedot, vaikka et haluaisikaan tehdä rikosilmoitusta heti. Mielesi voi muuttua myöhemmin, jolloin todistusaineiston hankkiminen voi olla vaikeaa.

Voit jättää poliisille nettivinkin osoitteessa: https://poliisi.fi/nettivinkki. Lomakkeella voit kertoa poliisillekiireettömän tiedon verkossa näkemästäsi epäilyttävästä toiminnasta tai aineistoista.

Älä jää yksin! Mistä apua ja tukea:

Vihapuhe on väkivaltaa, ja väkivallan kokemuksista on hyvä keskustella luotettavalle henkilölle. Älä jää yksin asian kanssa. Voit pyytää apua ja tukea esimerkiksi puolueen omilta yhteyshenkilöiltä tai ottaa yhteyttä väkivaltaa kokeneiden tukipalveluihin.

Alla on tietoja palveluista, joihin voit olla yhteydessä.

Palvelut

Naisten Linja / www.naistenlinja.fi / 0800 02400 (ma-pe 16-20)

Nollalinja / nollalinja.fi / 080 005 005 (avoinna 24/7)

Rikosuhripäivystys / www.riku.fi  

Someturva / www.someturva.fi

Suomen mielenterveys ry:n kriisipuhelin http://www.mieli.fi / 0925250111 (avoinna 24/7) Lisätietoja www.nytkis.org/vaalitilmanvihaa

Aloite nro 1:

PAIKKARIIPPUMATTOMUUTTA ALUEPOLITIIKKAAN

Paikkariippumattomuus luo uusia mahdollisuuksia maakuntien kehittämiseen. Valtion virkoihin pitäisi voida hakeutua joka puolelta Suomea tasapuolisesti. Tämä luonnollisesti vaatii aivan uudenlaista suhtautumista työntekoon etänä. Valtion virastoja ei ole tarkoituksenmukaista siirtää pääkaupunkiseudulta muualle Suomeen. Työtehtävien tekeminen paikkariippumattomasti edellyttää joustavaa henkilöstö- ja työnantajapolitiikkaa.

Paikkasidonnaisuuden väheneminen auttaa ihmisiä priorisoimaan elämässään laadukkaan ja turvallisen asumisen sekä yleisen kiireettömyyden ja hyvinvoinnin. Maaseudulle ja maaseutukaupunkeihin muutto lisääntyy.

Verotuksen pitäisi myös noudattaa monipaikkaisuutta siten, että verot maksetaan siihen kuntaan, jossa henkilö kulloinkin on. Näin kaikki kesämökeillään paljon aikaa viettävät osallistuisivat esimerkiksi kyseisen kunnan tieverkoston kunnostukseen, koska sitä käyttävätkin. Jos veron maksettaisiin esim. viikon ja sitä pidemmän oleskelun perusteella sinne, missä viettää aikaansa, ei useiden kuntien taloudellinen tilanne olisikaan näin tukala. Kaikkihan on vain verotusmallin päätöksestä kiinni.

Aloite nro 2:

TUKEA ETÄOMAISHOITAJILLE

Keskustanaisten Etelä-Savon piiri ja Mikkelin Keskustanaiset esittävät, että työssä käyville etäomaishoitajille myönnettäisiin hoitovapaata 12 arkivapaapäivää vuodessa ja matkakulut olisivat verovähennyskelpoisia.

Etäomaishoitajia on arvion mukaan vähintään 65 000. Ja määrä lisääntyy, koska ikääntyvien määrä kasvaa koko ajan. Kun palvelurakennetta on muutettu laitoshoidosta kotona asumiseen, niin yhä vanhempia ja huonokuntoisimpia asuu omassa kodissaan. Kotiin annettavat palvelut eivät ole riittäviä, vaan edellyttävät omaisten aktiivista osallistumista hoitoon. Ongelmaksi muodostuvat työn ja hoitovastuun yhteensovittaminen pitkien välimatkojen takia. Työpaikat ovat siirtyneet kasvukeskuksiin ja etelään, mutta hoitoa tarvitsevat omaiset asuvat kaukana kotiseuduillaan. Monet etäomaishoitajat kokevat olevansa kahden paikkakunnan loukussa. Vuosikausia kestävä monipaikkaisuus on heille arkea!

Työssä olevat ja muualla asuvat etäomaishoitajat ovat haasteellisessa tilanteessa. He matkustavat viikonloppuisin ja loma-aikoina satoja kilometrejä hoitamaan iäkkäitä vanhempiaan, sisaruksiaan tai muita läheisiään. Matkakustannuksia ei korvata mitenkään. Työelämän pitää tukea etäomaishoitajia näiden elämäntilanteen helpottamiseksi. Etätyömahdollisuus on yksi ratkaisu, mutta myös muita tukitoimia tarvitaan. Hoitovapaan saaminen etäomaishoitajille helpottaisi tilannetta. Etäomaishoitajan jäädessä itse eläkkeelle, hänen tulonsa pienenevät ja käytettävissä olevat rahat eivät riitä säännölliseen matkustamiseen toisella paikkakunnalla asuvien läheistensä avuksi. Matkakorvausten saaminen helpottaa etäomaishoitajien taloudellista tilannetta.

Aloite nro 3.

KIRKKORAKENNUSTEN KULTTUURIPERINTÖ

Etelä-Savon keskustanaiset kiinnittävät aloitteessaan huomiota Suomen kirkkorakennusten monipuoliseen käyttöön. Evankelis-luterilaiselle kirkolle on laissa säädetty yhteiskunnallisia tehtäviä, joiden hoitamiseksi kirkko saa valtion rahoitusta. Yksi tehtävä on kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kirkollisten rakennusten ja irtaimiston ylläpito. Ennen vuotta 1917 rakennetut kirkolliset rakennukset ovat suojeltu lailla. Näin on haluttu turvata kirkollinen rakennettu kulttuuriympäristö osana suomalaista kulttuuriperintöä. Aineelliseen kulttuuriperintöön kuuluvat kulttuuriympäristö, maisema, kirkollinen rakennusperintö, muinaisjäännökset sekä kirkollinen esineistö ja taide.

Koulut ovat tärkeässä roolissa kulttuurihistorian siirtämisessä sukupolvelta toiselle ja myös kulttuuriympäristökasvatuksessa. Koulujen opetussuunnitelmissa onkin tähän liittyvää materiaalia. Perustuslain mukaan vastuu kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille ja jokaisella on siihen oikeus. Tästä näkökulmasta Etelä-Savon keskustanaiset rohkaisevat käyttämään kirkkorakennuksia entistä enemmän muuhunkin kuin uskonnon harjoittamiseen. Monissa kaupungeissa järjestetään museoiden yö-tapahtuma, myös Mikkelissä. Kirkkorakennusten taide ja kirkkotekstiilit osana kaupungin kulttuurihistoriaa sopisi tähänkin kontekstiin. Tällainen yhteistyö muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa edesauttaa kulttuurihistorian nivoutumista nykyisyyteen ja siirtämään arvokasta kulttuuriomaisuutta tuleville sukupolville.

Etelä-Savon keskustanaiset kokoontuivat syyskokoukseensa ja kannanotossaan kiinnittävät huomiota Suomen kirkkorakennusten käyttöön.
Evankelis-luterilaiselle kirkolle on laissa säädetty yhteiskunnallisia tehtäviä, joiden hoitamiseksi kirkko saa valtion rahoitusta. Yksi tehtävä on kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kirkollisten rakennusten ja irtaimiston ylläpito. Ennen vuotta 1917 rakennetut kirkolliset rakennukset ovat suojeltu lailla. Näin on haluttu turvata kirkollinen rakennettu kulttuuriympäristö osana suomalaista kulttuuriperintöä. Aineelliseen kulttuuriperintöön kuuluvat kulttuuriympäristö, maisema, kirkollinen rakennusperintö, muinaisjäännökset sekä kirkollinen esineistö ja taide.
Koulut ovat tärkeässä roolissa kulttuurihistorian siirtämisessä sukupolvelta toiselle ja myös kulttuuriympäristökasvatuksessa. Koulujen opetussuunnitelmissa onkin tähän liittyvää materiaalia. Perustuslain mukaan vastuu kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille ja jokaisella on siihen oikeus.
Tästä näkökulmasta Etelä-Savon keskustanaiset rohkaisevat käyttämään kirkkorakennuksia entistä enemmän muuhunkin kuin uskonnon harjoittamiseen. Monissa kaupungeissa järjestetään museoiden yö-tapahtuma, myös Mikkelissä. Kirkkorakennusten taide ja kirkkotekstiilit osana kaupungin kulttuurihistoriaa sopisi tähänkin kontekstiin. Tällainen yhteistyö muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa edesauttaa kulttuurihistorian nivoutumista nykyisyyteen ja siirtämään arvokasta kulttuuriomaisuutta tuleville sukupolville.

Keskusta valitsee puheenjohtajansa ylimääräisessä puoluekokouksessa Kouvolassa 7.9.2019. Etelä-Savon keskustanaiset tukevat elinkeinoministeri Katri Kulmunia puolueen johtoon. Keskusta tarvitsee raikkaat kasvot, tuoreita voimia ja uutta virtaa koko toimintaan.
Katri Kulmuni on sanonut vievänsä eteenpäin alueellisuutta, yrittämistä, sivistystä ja sosiaalista huolenpitoa. Hän luo toivoa nuoriin joita ilman puolueella ei ole tulevaisuutta, mutta samalla hän tunnistaa ylisukupolvisen yhteistyön merkityksen.
Koko Suomi tarvitsee Keskustaa. Etelä-Savon keskustanaiset katsovat että Katri Kulmuni on kokoava voima ja valmis rohkeasti ottamaan johdettavakseen keskustapuolueen.

Edustajakokous yhtyy aloitteisiiin: Kikkailu päiväkodin henkilöstömitoituksella on lopettava ja Ikäihmisille on tarjottava riittävästi tukea tietokone-ja nettitaitoihin. 

KIKKAILU PÄIVÄKODIN HENKILÖSTÖMITOITUKSELLA ON LOPETETTAVA 

Henkilöstömitoituksella tarkoitetaan sitä, kuinka monta kasvattajaa tarvitaan lapsiryhmää kohden varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuslaissa ja valtioneuvoston asetuksessa varhaiskasvatuksesta säädetään päiväkotien henkilöstömitoituksen suhteessa lasten lukumäärään ja heidän ikäänsä. Suhdeluvusta syntyy helposti mielikuva, että esimerkiksi 21 lapsen ryhmässä on 3 aikuista. Todellisuudessa jopa suuremman osan ajasta ryhmässä on yhden henkilön vajaus, sillä kunta voi poiketa säädetystä suhdeluvusta, jos lasten keskimääräiset hoitopäivät ovat jatkuvasti huomattavasti vähäisemmät kuin toimintapäivät tai lapsia on lyhytaikaisesti yhtäaikaisesti hoidossa enemmän kuin kokonaissuhdeluku edellyttää. Vastuu tästä on päiväkodin johtajalla, mutta hänen ja varhaiskasvatuksen henkilöstön työaikaa on täytetty entistä enemmän suunnittelulla, raportoinnilla, tietojen syöttämisellä tietokantoihin ja hallinnon kokouksilla. Kaikki tuo aika on pois lapsilta.

Etelä-Savon keskustanaiset vaativat, että asetuksesta poistetaan lasten ja henkilöstön suhdelukuun liittyvä tilapäisen ylityksen tulkinnanvaraisuus. Tällä varmistetaan, että lapsiryhmässä on riittävästi aikuisia koko hoitopäivän ajan. Ammattitaitoisen hoito- ja kasvatushenkilöstön riittävä määrä on perusedellytys lasten turvallisuuden takaamiseksi ja varhaiskasvatuslain tavoitteitten toteuttamiseksi. Monet tutkimukset (Keltikangas-Järvinen, Kallad) osoittavat, että suuret ryhmät päiväkodissa ja kasvattajien vaihtuvuus ovat haaste lapsen psyykkiselle kehitykselle. Niiden on todettu olevan yhteydessä mm lapsen aggressiivisuuteen. Saman ikäisten lasten välinen vuorovaikutus saattaa olla armotonta ilman aikuisen todellista läsnäoloa ja ohjausta. Jotta päiväkodin aikuinen voi vastata lapsen tarpeisiin, hänen tulee tuntea lapsi tarpeeksi hyvin ja kohdata hänet yksilöllisesti.

IKÄIHMISILLE ON TARJOTTAVA RIITTÄVÄSTI TUKEA TIETOKONE- JA NETTITAITOIHIN 

 Medialukutaito on kaikkien tarvitsema kansalaistaito, joka on välttämätön kasvavan uutisoinnin havainnoimisessa ja sähköisten julkisten palvelujen laajentuessa. Varhaiskasvatuksen perusteisiin medialukutaito tuli 2002, ja peruskoululaisille medialukutaitoa on opetettu jo vuodesta 2004 osana äidinkielen ja kirjallisuuden sekä kuvaamataidon opetusta, mutta ikääntyvät on unohdettu. Erityisesti he tarvitsevat netti- ja medialukutaidon opetusta. Jotta eläkeläiset osaavat käyttää julkisia sähköisiä palveluja, arvioida kriittisesti mediasisältöjä ja tulkita median esitystapoja, on niiden käyttöä opetettava. Ylellä on ollut Nettiä ikä kaikki –kampanja ja Eläkeliitolla Netikäs -projekti, mutta nämä eivät riitä.

Medialukutaito on kyky lukea ja ymmärtää mediaa, nähdä sen tuottamien ilmiselvien merkitysten taakse^, sekä suodattaa ja arvioida vastaanotettua informaatiota. Media -sanaa käytetään toisinaan synonyyminä joukkotiedotusvälineille eli massamedialle, mutta media on käsitteenä laajempi, sisältäen myös niin sanotun sosiaalisen median. Medialukutaito painottaa taitoja, joiden avulla ihminen pystyy arvioimaan mediasisältöjä.

Etelä-Savon Keskustanaiset vaativat, että ikäihmisten tiedonhakua ja kriittistä suhtautumista vastaanotettuun tietoon pitää edistää tarjoamalla oppimistilaisuuksia. Vapaan sivistystyön, joka kuuluu Opetus- ja kulttuuriministeriöön, tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta tukea yksilöiden kykyä toimia yhteisössä. Vapaan sivistystyön tuella kirjastot ja kansalaisopistot voivat järjestää tapahtumia, joissa opitaan tietokonetaitoja. Useat eri järjestöt voivat edistää nettiosaamista. Pankit, vakuutusyhtiöt sekä puhelin- ja tietoliikennekonsernit voivat osallistua yhteiskunnalliseen työhön opastamalla netin käyttöä. Samalla internet ja verkkomedia voivat parantaa elämänlaatua, edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja yhteiskunnallista aktiivisuutta.

Edustajakokous tukee osittain aloitetta Valtakunnallinen omaishoitokokonaisuus tarvitsee kehittämistä.

VALTAKUNNALLINEN OMAISHOITOKOKONAISUUS TARVITSEE KEHITTÄMISTÄ

Omaishoidon tuki on kehittynyt Suomessa positiiviseen suuntaan ja uusia hyviä käytänteitä kehitettiin Sipilän hallituksen koti-ja omaishoidon uudistukseen suunnatussa ja vuosina 2016-2018 toteutetussa kärkihankkeessa. Tässä hankkeessa vahvistettiin erityisesti ikäihmisten koti-ja perhehoitoa.

Perheiden tarpeet ovat kuitenkin erilaiset. Erityisesti vammaisten tai pitkäaikaissairaiden lasten ja nuorten perheiden tilanteesta, roolituksista, vanhempien ansiotyöstä luopumisesta, omaishoidon prosesseista ja taloudellista tilanteesta ei ole kattavaa tietoa. Vammaista tai pitkäaikaissairasta lasta jossakin tapauksessa koko työikänsä hoitavalle vanhemmalle omaishoidon ja ansiotyön yhteensovittaminen olisi tärkeää jotta eläkekertymä olisi riittävä ja perheen taloudellinen tilanne kohtuullinen. Nykyiset omaishoidon palkkiot aiheuttavat köyhtymisriskin vanhemmille jotka joutuvat luopumaan osittain tai kokonaan ansiotyöstään.

Etelä-Savon Keskustanaisten aloite: tarvitaan valtakunnallinen vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten,  nuorten ja työikäisten omaishoidon KÄRKIHANKE, jonka kautta tuotetaan tietoa ja kehittämismalleja valtakunnalliseen omaishoidon kokonaisuuteen.

Meistä  kärkihanke omaishoidon kokonaisuuteen on tarpeellinen, mutta valitettavasti saimme sille vain osatuen, vaikka Mikkelin Keskustanaiset tukivat asiaa omalla aloitteellaan ja puheenjohtaja Seija Kuikka käytti sen puolesta piirin puheenvuoron.

Edustajakokous on alkukesän kokokohta joka toinen vuosi. Kokouksessa käsitellään yhteiskunnallisia aloitteita, joita on tullut eri puolilta Suomea. Kuullaan mitä mieltä edustajat ovat on meidän aloitteista, parannetaan maailmaan, tavataan tuttuja, kerrotaan kuulumisia, pukeudutaan kansallispukuun, vietetään tunnelmallista iltajuhlaa, syödään hyvin…

Keskustanaisten edustajakokouksessa  ja Keskustan puoluekokouksessa tehtyjen aloitteiden sekä kannaottojen toteutuminen innostaa toimimaan politiikassa. Esimerkiksi Joensuun puoluekokouksessa Etelä-Savon Keskustanaiset tekivät aloitteen papilloomarokotteesta tytöille. Turvalliseksi tutkittu rokete ehkäisee kohdunkaulansuöpää, ja se tuli roketeohjelmaan 2013. Kesällä 2012 tehtiin kannanotto perheministerin tarpeellisuudesta. Vuonna 2015 Annika Saarikko nimitetiiin perhe-ja palvelumisteriksi.

Tällä kertaa kokous oli erityisen jännittävä, kun hirvensalmelainen Maritta Mynttinen oli ehdolla varapuheenjohtajaksi. Hän sai hyvin ääniä, mutta ne eivät riittäneet valintaan.

Keskustanaisten puheenjohtajana jatkaa Ulla Parviainen, varapuheenjohtajiksi valittiin Anna Sirkiä ja Sari Palmu. Onnea ja viisautta valituille!